Tässä mitään ohjeita tarvita...

Tiedättekö tunteen, kun saa vision jostain työstä, mutta mistään ei löydy oikeanlaista ohjetta? Ei edes jotain sinne päin, mistä voisi muokata sopivan. Minulle käy usein niin, mutta erityisesti neule- ja virkkuutöissä. Ehkä syy on siinä, että en ole mikään hirveän haka kyseisellä käsityön saralla. Tai siis, perustyöt menee, kuten yksinkertaiset lapaset, villasukat ja huivit, mutta kirjoneuleissa ja pitseissä menee yleensä jo sormi suuhun. Ja ne ohjeet! Puolet koko työhön käytettävästä energiasta menee pähkäillessä, että mitä pirkutarallaa tälle työlle tapahtui, vaikka teit mielestäsi ihan ohjeen mukaan. Isoin ongelma erityisesti neuletöiden kanssa on kuitenkin se lanka. Siis jos haluat käyttää jotain muuta mitä ohjeessa sanotaan. Ennen kun pääset kiroilemaan ohjetta, niin pitäisi kiroilla koetilkut ja suorittaa laskutoimitukset, jotta silmukkamäärät täsmäisivät. Ja siltikään et ole varma, joudutko antamaan valmiin työn jollekin kaksi kokoa isommalle tai pienemmälle kaverille.

Minulle ominaiseen laiskaan tapaan päätin kokeilla jotain muuta lähestymistapaa neulomiseen. Olen ideoinut päässäni yksinkertaista mustaa neuletakkia kesäisiin rientoihin. Idea loksahti päähäni, kun tajusin, että minulla oli jo yksi hyvin samantyppinen perusneule kaupasta ostettuna. Eikös toisen voisi neuloa tästä vanhasta mallaamalla? 

Laitoin neuletakin sohvalle ja aloin tarkastella sitä. Päätin aloittaa olkasaumasta alaspäin, koska silloin neuleen pituutta on helpompi muuttaa lennosta. Tästä olen nyt alkanut vaan neuloa, lisäten silmukoita tarvittaessa! Sen verran suunnitelmallisuutta jaksoin ottaa mukaan, että olen kirjannut itselleni ohjetta ylös kerros kerrokselta, jotta toisesta etukappaleesta saa sitten samanlaisen. 

Lanka on Novitan Bambu ja työ on ihan sileää neuletta, lukuunottamatta reunaa, joka on ainaoikeinneuletta. Tätä kirjoittaessa tuo ensimmäinen etukappale on valmis ja se näyttää ihan onnistuneelta. Ei kuitenkaan ole mitään hajua, toimivatko osat sitten, kun on aika yhdistää ne. Hihojen muodosta (erityisesti kädentien suhteen) minulla ei vielä ole suunnitelmaa! Täytynee pohtia sitä sitten, kun etu- ja takakappaleet ovat valmiita.

Tämmöistä siis työn alla tällä hetkellä! Katsotaan mitä tästä tulee vai tuleeko mitään. Toinen työn alla oleva juttu on virkkausta. Opettelin vasta isoäidinneliön (joo, kertoo jotain siitä, kuinka tuore tuttavuus virkkaaminen minulle on) ja niistä pitäisi kehitellä jotain musta-valkoista (ylläripylläri) parvekkeelle. Vaihtoehtoina todennäköisesti tyynyt tai viltti. Näitä neliöitä on helppo virkkailla melkein missä vaan, esimerkiksi sängyssä niin, että puoliso keräilee niitä sitten aamulla ympäri sänkyä.. :P

Pitäisi vielä keksiä, että miten nuo neliöt liitetään siististi yhteen. Siihen taidan kyllä kaivaa jostain ihan ohjeen! ;)